Vastuullinen pelaaminen
Mitä tämä sivu ei väitä
Tämä sivu ei lupaa, että pelaaminen olisi tapa ansaita rahaa, eikä se esitä kasinoa tai sen pelejä keinoksi ratkaista taloudellisia vaikeuksia tai helpottaa stressiä. Se ei myöskään takaa, että tietyt toimet estäisivät ongelmat kokonaan.
Tavoite on toinen.
Tarkoitus on antaa välineitä, joilla pelaaminen pysyy vapaaehtoisena ajanvietteenä ja omien rajojen sisällä. Vastuullinen pelaaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että pelaaja itse pitää huolta hallinnastaan, eikä peli vie arkielämän resursseja tai mielenrauhaa.
Rajat ja suunnitelma ennen peliä
Hallinnan perusta rakennetaan ennen ensimmäistä panosta, ei kesken pelin. Kun rajat on päätetty etukäteen, niihin on helpompi sitoutua myös silloin, kun peli jännittää tai kun tappioita on tullut.
- Aseta etukäteen raharaja ja pidä siitä kiinni. Rajan tulee olla sellainen, jonka ylittäminen ei tunnu oikeutetulta missään tilanteessa.
- Pelaa vain rahalla, jonka menettäminen ei vaaranna arkea. Jos rahan menetys vaikuttaisi ruokaan, vuokraan tai muihin välttämättömiin menoihin, sitä rahaa ei tule käyttää pelaamiseen.
- Päätä pelisession pituus ennen aloittamista. Ajan seuraaminen on helpompaa, kun lopettamisajankohta on tiedossa jo etukäteen.
- Älä yritä voittaa tappioita takaisin. Tappioiden takaa-ajo on yleinen syy siihen, että pelaaminen karkaa hallinnasta.
- Pidä taukoja ja lopeta, jos pelaaminen ei tunnu enää hallitulta. Tauko katkaisee pelin imun ja antaa tilaa arvioida tilannetta uudelleen.
Miksi pelaaminen ei ole tulonlähde
Pelaamisen perusajatus on, että panos asetetaan sattuman varaan. Se ei ole työtä, josta saa korvauksen, eikä säästämisen tai sijoittamisen kaltainen toiminta, jossa rahan odotetaan kasvavan. Pitkällä aikavälillä suurin osa pelaajista menettää rahaa, ja voittoja tulee harvoin ja epäsäännöllisesti.
Taloudellisen ongelman kohdalla pelaaminen ei ole ratkaisu vaan lisäriski. Velkojen maksaminen pelivoitoilla tai arjen menojen kattaminen panoksilla johtaa helposti syvempään ahdinkoon, kun tappiot kasvavat. Jos raha-asiat painavat, avuksi ovat budjetin laatiminen, velkaneuvonta ja muut taloudelliset palvelut, eivät pelit.
Väsymys, tunteet ja alkoholi
Pelaaminen vaatii harkintakykyä, ja harkintakyky heikkenee tietyissä olosuhteissa. Väsyneenä päätöksenteko hidastuu, ja impulssit pääsevät helpommin läpi. Suru, viha, pettymys ja muut voimakkaat tunteet voivat myös ajaa pelaamaan sellaisella tavalla, jota ei rauhallisena hetkenä valitsisi.
Alkoholin vaikutuksen alaisena pelaaminen on erityisen riskialtista. Päihtynyt pelaaja arvioi todennäköisyyksiä huonommin, ylittää rajojaan helpommin ja saattaa jatkaa pelaamista tilanteessa, jossa selvin päin lopettaisi. Jos olo on väsynyt, kiihtynyt tai päihtynyt, on turvallisinta olla aloittamatta peliä lainkaan tai lopettaa se välittömästi.
Riskien merkit ja niiden tunnistaminen
Ongelmallinen pelaaminen ei synny yhdessä yössä, vaan se kehittyy usein vähitellen. Mitä aiemmin omat rajat, tunteet ja kulut tunnistaa, sitä helpompi tilanteeseen on puuttua ennen kuin seuraukset kasvavat. Riskejä ei tarvitse piilotella, mutta ne kannattaa ottaa vakavasti silloin, kun ne toistuvat.
Seuraavat merkit voivat kertoa siitä, että pelaaminen on liukumassa hallinnan ulkopuolelle:
- pelaaminen jatkuu, vaikka siitä aiheutuu huolta
- pelaamiseen käytetty raha kasvaa vähitellen
- ajatukset palaavat jatkuvasti pelaamiseen
- omia tappioita vähätellään tai peitellään
- arkeen liittyvät velvollisuudet jäävät taka-alalle
Useiden merkkien samanaikainen esiintyminen voi viitata siihen, että tukea tarvitaan. Yksittäinen merkki ei vielä tarkoita ongelmaa, mutta toistuvat ja rinnakkaiset merkit ovat syy pysähtyä ja arvioida tilanne rehellisesti.
Pysähtyminen ja tilanteen arviointi
Jos pelaaminen aiheuttaa huolta itselle tai läheisille, on aiheellista pitää tauko ja tarkastella omaa toimintaa. Hyvä tapa on kirjata ylös, kuinka paljon rahaa ja aikaa pelaamiseen kuluu viikossa tai kuukaudessa, ja verrata sitä omiin ennakko-odotuksiin. Moni yllättyy siitä, kuinka suureksi summat ovat kasvaneet ilman että sitä on huomannut.
Myös seuraavat kysymykset auttavat arvioinnissa: Pelaanko siksi, että viihdyn, vai siksi, että tunnen pakkoa? Vältänkö jotakin ikävää asiaa pelaamalla? Valehtelenko pelaamisestani muille? Jos vastaukset herättävät epämukavaa tunnetta, se on merkki siitä, että tilanteeseen kannattaa hakea ulkopuolista näkökulmaa.
Alaikäisten suojelu ja välineiden säilytys
Rahapelaaminen ei kuulu alaikäisille. Pelaamisen riskit kohdistuvat erityisen voimakkaasti lapsiin ja nuoriin, joiden harkintakyky ja rahanhallinnan taidot ovat vasta kehittymässä. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että kirjautumistiedot, maksutavat ja muut pelaamiseen liittyvät välineet eivät ole lasten tai nuorten saatavilla.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että pelitilit pidetään salasanojen takana, maksukortteja ei jätetä esille ja pelaamista ei harjoiteta lasten läsnä ollessa. Myös pelaamisen puheeksi ottaminen kotona on osa suojaa: kun lapsi tai nuori tietää, että pelaaminen on aikuisten toimintaa ja siihen liittyy riskejä, hänen on helpompi suhtautua siihen oikein.
Itsesulku käytännössä
Itsesulku on väline, jolla pelaaja voi estää itseltään pääsyn pelaamiseen. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että pelaaja itse pyytää, että hänen pelitilinsä suljetaan tai että hänelle asetetaan pelikielto. Tämä on vahva signaali itselle ja myös kasinolle siitä, että pelaamiseen halutaan tauko.
Itsesulku ei kuitenkaan poista jo syntyneitä tappioita eikä ratkaise taloudellisia tai muita ongelmia, joita pelaaminen on aiheuttanut. Se ei myöskään yksinään muuta pelaamisen taustalla olevia syitä. Itsesulku on tehokkain silloin, kun sen rinnalla haetaan tukea ja käsitellään niitä asioita, jotka ovat johtaneet ongelmalliseen pelaamiseen. Sulun aikana on tärkeää täyttää vapautunut aika muulla tekemisellä ja hakeutua tarvittaessa ammattiavun piiriin.
Läheisen tukeminen
Kun perheenjäsen tai ystävä kamppailee pelaamisen kanssa, ensimmäinen askel on puhua asiasta avoimesti ja tuomitsematta. Syyllistäminen ja syyttely johtavat usein siihen, että pelaaja vetäytyy entistä syvemmälle. Sen sijaan voi kertoa havainnoistaan ja huolestaan ja kysyä, miten voisi auttaa.
On myös tärkeää asettaa omat rajat. Läheinen ei ole vastuussa pelaajan teoista, eikä hänen tarvitse pelastaa tätä taloudellisesti. Velkojen maksaminen tai pelaamisen mahdollistaminen lainaamalla rahaa voi pitkittää ongelmaa. Läheinen voi kannustaa hakemaan apua, tarjoutua mukaan keskusteluun ja huolehtia myös omasta jaksamisestaan. Myös läheisille on olemassa tukea, ja sen hakeminen on yhtä perusteltua kuin pelaajan oma avunpyyntö.
Tukipalveluja Suomessa
Suomessa tukea ja lisätietoa on saatavilla useista tunnetuista palveluista. Näistä voi hakea tietoa, keskusteluapua ja ohjausta silloin, kun oma tai läheisen pelaaminen mietityttää.
- THL julkaisee tietoa rahapelihaitoista, ehkäisystä ja suomalaisesta palvelujärjestelmästä. Sivustolta löytyy ajantasaista tutkimustietoa ja kuvauksia siitä, millaista apua on saatavilla.
- Peluuri tarjoaa kiireellistä apua, keskustelutukea ja ohjausta rahapelaamiseen liittyvissä vaikeuksissa. Palvelu on tarkoitettu sekä pelaajille että heidän läheisilleen, ja sinne voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä.
- Päihdelinkki tarjoaa oppaita ja verkkosisältöjä oman pelaamisen arviointiin ja hallinnan tukemiseen. Materiaalit auttavat tunnistamaan omaa pelaamiskäyttäytymistä ja etsimään keinoja sen hallintaan.
Tuen hakeminen ajoissa
Avun pyytäminen ei ole merkki heikkoudesta, vaan se on järkevä ja vastuullinen teko. Mitä aiemmin huoli tunnistetaan, sitä helpompi tilannetta on korjata, ja sitä vähemmän vahinkoa ehditään tuottaa itselle ja läheisille. Tukea voi hakea myös silloin, kun pelaaminen ei vielä tunnu ongelmalta mutta herättää epäilyä.
Selkeät rajat, realistinen suhtautuminen riskeihin ja valmius hakea apua muodostavat vastuullisen pelaamisen perustan. Kukaan ei voi päättää toisen puolesta, milloin pelaaminen on liikaa, mutta jokainen voi tehdä omat päätöksensä ajoissa ja pyytää apua silloin, kun se on tarpeen. Pelaamisen ei tarvitse olla ongelma, mutta ongelman kanssa ei tarvitse jäädä yksin.